Miki karkasi isältä viime sunnuntaina. Ehkä pitäisi kouluttaa vähän isääkin, tai oikeammin pyytää sitä kouluttamaan Mikiä että se oppisi tottelemaan myös sitä. Miki karkaa kauemmas kun Jeri. Jeri menee naapuriin katsomaan koiria, Miki menee minun tädin luo kerjäämään kinkkua ja juustoa. No ei siinä, Miki sentään antaa kiinni ihan mielellään. Siellä oli Jessi ja Lili kylässä, ne eivät vain oikein jaksaneet Mikin spurtteihin lähteä mukaan, joten se oli lyhyt vierailu.

Juu eli nyt mie muistan mikä koirissa on joskus inhottavaa:D Se kun niillä menee vatsa kuralle! Parina aamuna nyt "saanut" siivota sitä itteään. Isä on sekotellut Mikin ruokaan kaikenlaisia muuta ennen kun ehdin seuloa mikä on syömäkelpoista, joten tuli sitten ripuli. Tästä lähtien katson että mie olen siinä seulomassa jos näen isällä Mikin kupin. Ensimmäinen oli niin paha että piti leikkoa perskarvoja vähän irti, kun ei pesussa lähtenyt. Toivottavasti ne vähän kasvavat tasaisemmaksi ennen 2.3 kun on mätsäri.

Tokoa ollaan treenailtu kovasti ja huomasin että kun esitin jännittynyttä (onnistuu kun kuvittelee että jotkut katsoo kun treenaan) mutta hymyilin ja olin iloinen samalla, niin Mikin suoritus oli hyvä minusta huolimatta:D Muuten sain seuraamisesta sellaista että vasen käsi ei enää ole liimautuneena jalkaan!
Tänään torstaina tein sitten pihakokeen, eli tein kaikki liikkeet niin kuin kokeessa, paitsi että luoksepäästävyydessä ei ollut ketään katsomassa ja hyppyestettä ei ollut joten hyppäytin Mikin lumihankeen ja sanoin "stop", hienosti pysyi siellä seisomassa! Lapussa luki että ALOssa on 5 koirakkoa. Eli ei kovin hirveästi. Mutta onneksi on ensin EVL(5) ja AVO(12), joten ehtisi vaikka ja mitä tehdä että kehässä ei jännittäisi niin hirveästi. Kuten treenata seuraamista ilman liimautunutta kättä:D

Miki, minun pienisuuri sheltti täytti tänään 2,5 vuotta! Voi kamala kun se aika menee äkkiä, kohta se on kolme ja neljä ja huoh...